Hallituksen kokous

KraftCer Oy:n tarina alkoi vuosi sitten. On hyvä hetki pysähtyä ja katsoa taakseen kulunutta aikaa ja tapahtumia. On myös aika pohtia RD&D™ työkalun uusia suuntaviivoja. Eli mitä opimme vuoden aikana tuotekehityksestä:

1. Kun suunnittelet omaa aikatauluasi, kommunikoi nopeutesi myös asiakkaalle.

Tuotteen rakentaminen yhdessä asiakkaan kanssa ei ole kiinni ainoastaan omasta onnistumisesta. Kun pyritään maksimi tehokkuuteen tulee molempien osapuolien olla sitoutuneita saavuttamaan tuloksia nopeasti. Jos tavoitetila ei ole sama, tehokkuus taantuu normaalille tasolleen riippumatta omasta tehokkuudestasi.

2. Tuotteistajan pitää olla askeleen edellä tuotekehitystä.

Tuotekehitys ei ole myynnistä irrallaan oleva prosessi. On turha tehdä tuotteita joita kukaan ei osta. Tuotteistusprosessin tulee ohjata tuotekehitystä, ei toisinpäin. Kysy asiakkaaltasi, älä itseltäsi. Unohda “minä” ja “me”. Jos haluat menestyä mielessäsi pitää olla ainoastaan “hän” ja “he”. Jos tarpeita ei ole tuotteelle, on tuotteistajan luotava tarpeet tavalla tai toisella tuotekehitys apunaan.

3. Parhaat ideat ovat parhaita vain hetken.

Pysy liikkeellä. Älä koskaan jää mukavuusalueellesi. Suunnittele ja toteuta määrätietoisesti. Lue aktiivisesti aihealueesi kirjallisuutta ja opettele myynnin logiikkaa. Kun aikaa on vähän, ohjenuorana on:

        Ajattele vain asioita joita haluat, älä koskaan asioita joita pelkäät.

        Tee vain asioita joita pelkäät, älä koskaan jää mukavuusalueellesi.

Ensi kerralla esittelyssä RD&D:n uusia tuulia.

Hyvää kesää toivottaa

KraftCer tiimi

Keskittyminen on avaintekijä

Olen aina uskonut, että mikä tahansa asia tai aihealue voi olla kiinnostava jos asiaan syventyy riittävästi. Nyt olen myös vakuuttunut, että jos aihealueeseen keskittyy riittävästi, jokaisen on mahdollista olla parhaiden joukossa. Nämä kaksi asiaa kulkevat rinnan. Pelkistettynä tämä tarkoittaa että voit halutessasi olla parhaiden joukossa aihealueessa johon keskityt.

Henkilökohtaisella tasolla tämä tarkoittaa luopumista tuurista. Samalla luovut systemaattisesti töistä jotka eivät sytytä sinua yrittämään parastasi. Tämä tarkoittaa että otat omasta menestymisestäsi täyden vastuun ja hallinnan. Sinä teet omista töistäsi mielenkiintoisia olemalla niissä hyvä ja vaatimalla panostasi vastaavan aseman ja arvostuksen. Jos et koe antavasi kaikkea nykyisessä työssäsi, uskalla luopua ja siirtyä eteenpäin.

Yrityksissä sama asia tarkoittaa; kun keskityt ydinosaamiseesi, olet lopulta parhaiden joukossa ydinosaamisalueellasi. Yksinkertaista.

Tämä ei tietenkään takaa yrityksen menestymistä. Huonolla myynnillä voidaan helposti tuhota kaikki hyvät tulokset tuotekehityksessä. Jälleen avaintekijänä on löytää myyjät jotka elävät täysillä siitä mitä tekevät parhaiten.

Rakentamasi ydinjoukko toimii kun se on valmis menestymään. Menestyvä ihminen on valmis tekemään jatkuvasti töitä itsensä ja työnsä kehittämiseen. Kaiken lähtökohtana on jatkuva oppiminen. Et voi luottaa siihen että tapasi tehdä töitä on koskaan riittävän tehokas. 50 kirjan lukeminen vuodessa ei ole liioittelua, mutta jos alkajaisiksi luet 2 kirjaa vuodessa, olet jo matkalla.

Mielenkiintoisia, asiaan liittyviä lukuja tarjoilee Asymcon matkapuhelinteollisuutta käsittelevä artikkeli:

http://www.asymco.com/2012/01/30/you-cannot-buy-innovation/

Mitä Apple on tehnyt eri tavalla kuin Nokia, kun puhutaan keskittymisestä avaintekijänä? Onko Nokia keskittynyt siinä määrin älypuhelinosaamiseen että voisi todella kilpailla Applen tai muiden valmistajien kanssa? Uskon vahvasti että keskittymisen tärkeys ei ole sidottu elektroniikkateollisuuteen.

Epäonnistumisesta ja epävarmuudesta

Teet ensimmäisen prototyypin tuotteestasi. Testaus on sovittu viikon päähän. Tiukasta aikataulusta huolimatta prototyyppi on saatu kokoon suunnitellussa aikataulussa. Hypistelet prototyyppiä ja mietit tulevia testejä. Yhtäkkiä tajuat että muoviset osat prototyypissä eivät tule kestämään testien lämpötilaa. Olet hukannut rahaa ja aikaa. Luultavasti et ehdi tehdä tarvittavia muutoksia sovitun aikataulun sisällä. Miten käsittelet epäonnistumista? Alatko murehtia ja keksiä tekosyitä vai teetkö asialle jotain? Miten hoidat tilanteen asiakkaan kanssa? Kuviteltu tilanne voisi olla mikä tahansa projekti, millä tahansa toimialalla. Kuinka käsitellä ja kestää jatkuvaa epävarmuutta?

Epäonnistumisen psykologiaan kuuluvat menettämisen ja haikeuden tunteet. Mitä kauemmin teet töitä jonkin asian parissa sitä tutummalta ja turvalliselta se alkaa tuntua. Pohjimmiltaan ihminen pelkää muutosta. Jos asiat ovat riittävän hyvin, tuntuu vaikealta irroittaa ja kokeilla jotain uutta. Projektityössä muutos on pakollista. Avain epäonnistumisen rakentavaan käsittelyyn on jatkuvalle oppimiselle omistautuminen. Teet useamman virheen yhtä onnistumista kohden. Et voi kopioida hyväksi havaittua, vaan teet työtä tuntemattomalla alueella. Aamulla töihin mennessä on täysin epävarmaa mitä tulet tekemään. Toki voi ja pitää suunnitella etukäteen. Olet silti hyvin tietoinen, että ainoastaan tavoite on etukäteen tiedossa.

Muuta asennettasi niin että uuden oppiminen on päämäärä, jolla on positiivinen vaikutus bisnekseesi. Pyri järkisyillä eroon epäonnistumista seuraavasta negatiivisesta tunnekuohusta.

100% epävarmuutta voi sietää vain hetken aikaa. Ajatusten lepuuttaminen on pakollista. Pidä lomaa. Ota stressiä lomasi suunnittelusta. Ajatuksesi tarvitsevat irrottautumista rutiineista. Jos et kykene tekemään työtäsi joka hetki täysillä, on turha edes aloittaa. Jotta henkistä painetta voi kestää on kyettävä vastaamaan täysin rehellisesti itselleen: Miksi teet juuri tätä? Oman elämän tarkoitus tulee olla selvillä. Syitä kovaan työntekoon voi olla monia: perhe, elintaso, itsensä haastaminen… Ei ole kyse pienistä asioista. Kaikkien ratkaisujesi tulee perustua siihen mitä elämältä haluat. Pusket omaa tahtoasi vastaan jos teet jotain arvojesi vastaista.  Kun jätät noudattamatta arvojasi, epävarmuus ja ihmissuhdeongelmat kasvavat. Stressaannut pienenkin työhön liittyvän muutoksen alla. Tämän kilpailun olet jo hävinnyt siihen lähtiessäsi.

Oma naisystäväni on turkulainen. Olen töitä tehdessäni huomannut sen jopa voimavaraksi että pääsen ajoittain hetkeksi pois tampereelta. Teen ajatteluintensiivistä työtä. Kotiin tullessa on usein vaikea irrottautua ja keskittyä asioihin työn ulkopuolella. Yrittäjyys on opettanut että pärjätä voi vain, jos pitää itsestään huolta.

Epävarmuudessa ja epäonnistumisessa on tuotekehityksen ja yrittäjyyden ydin. Opettele kääntämään tappiot voitoksesi ja olet guru.

Miten viedä projekti tehokkaasti läpi?

Usein työ tuotekehityksen parissa on projektiluontoista. Projekti viedään läpi toimialasta tai projektin kestosta riippumatta hyvin samanlaisin askelkuvioin. Jokaisen projektin vaiheisiin kuuluvat ehdottomasti suunnittelu, eteneminen ja läpivienti. Eri vaiheiden tehokas toteuttaminen vaativat sinulta hyvin monipuolisia ominaisuuksia. Miten motivoida itsensä antamaan 110% projektin eri vaiheissa?

Suunnitteluvaiheessa jokainen työtunti jonka teet, poistaa 2 tuntia ns. turhaa työtä projektin seuraavissa vaiheissa. Suunnittelu ei saa rajoittua projektin alkuun vaikka pääpaino yleensä ymmärrettävästi on alussa. Suunnittelua tulee tehdä läpi koko projektin, koska läpikäyt projektin edetessä eräänlaista jatkuvan oppimisen prosessia. Tämän huomaat hyvin vertaillessasi alkuperäisiä suunnitelmiasi ja projektin toteutuneita suunnitelmia. Huomaat arviosi olleen useassa kohtaa liian optimistinen tai lähtökohtaisesti väärä. Löydät myös useita kohtia joita et edes osannut etukäteen suunnitella. Jokainen projekti on yksityiskohdiltaan erilainen. Hyvällä suunnittelulla viet projekteja tehokkaasti läpi turhautumatta.

Etenemisvaiheessa laadittuja suunnitelmia aletaan toteuttamaan. Laadi itsellesi selkeä aikataulu ja tavoitteet jotka pitää saavuttaa. Kun sinulla on tämä ohjenuora, tärkeintä on päivittäin kirjoittaa ylös 5 sen hetken tärkeintä tehtävää sanamuodolla: ” Minä teen, Minä soitan, Minä valmistan jne.”. Tämä on myös paras keino välttää stressiä päivittäisessä työssä. Kun saat tehtyä mielestäsi 5 tärkeintä tehtävää, koet että olet suoriutunut hyvin päivästä. Listan tueksi sinun tulee tehdä myös ns. “tehtäväksi tai todo”-lista johon suunnittelet valmiiksi seuraavien päivien tärkeimpiä tehtäviä. Päivä päivältä projektin eteneminen hahmottuu paremmin ja kykenet muuttamaan aikataulua vastaamaan todellisuutta. Päämäärättömyys projektin tässä vaiheessa on eniten stressiä aiheuttava, vältä sitä.

Projektin lähestyessä loppua, tehtäväksesi jää toteuttaa kaikki lupauksesi ja hiukan enemmän. Projektin läpivienti saattaa aiheuttaa ns. rimakauhun eli tunteen siitä että tuote tai palvelu ei ole vielä valmis tai riittävän hyvä. Toisaalta tiedät, että olet toteuttanut suunnitelmasi ja tuote on juuri sellainen kuin sen pitää olla. Kyseessä on eräänläinen menettämisen psykologinen prosessi. Kun tutkit itseäsi tunnet olevasi haikea, aivan kuin olisit menettänyt läheisesi tai jotain todella tärkeää. Tämä on täysin ymmärrettävää koska olet antanut valtavasti itsestäsi tehtyyn tuotteeseen/palveluun. Tässä törmätään usein myös ongelmaan jossa insinööri rakastuu omaan tuotteeseensa. Hän ei kykene näkemään tuotetta valmiina vaan pahimmillaan pitkittää projektia turhaan. Tällöin tuloksena on ainoastaan tyytymätön asiakas. Kun tunnistaa nämä ajatukset, voi niitä myös käsitellä järkevästi.

Epäonnistumisen käsittely on aivan keskeisessä roolissa aina projekteja toteutettaessa. Siitä lisää ensi kerralla.

Plan A vs. plan B

Kaikki on valmista, potentiaaliset asiakkaat, konsepti ja markkinastrategia. Ei muuta kuin tienpäälle ja ensimmäinen asiakas haaviin ja protoa tekemään. Meillä on helvetin hyvä tuote, miksei se myisi?

Paras näkemys tästä asiasta on luultavasti sijoittajilla. Venture Capitalist-sijoittajien sanonta kuuluu: Teet enemmän rahaa B-suunnitelmalla kuin olisit koskaan tehnyt suunnitelmalla A. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa että todennäköisesti ensimmäinen keinosi (tuote/palvelu) lähestyä markkinoita ei synnytä kannattavaa liiketoimintaa. Miksi näin? Syitä lienee monia. Ehkä tärkeimpänä vajaavainen tietämys valitsemiesi asiakkaiden liiketoimminnasta tai jopa lähtökohtaisesti väärän asiakaskunnan tai markkinan valinta. On tärkeää ymmärtää että oma mielipiteesi tuotteestasi on neuvottelupöydässä yhdentekevä. Tietenkin sinun tulee rakastaa tuotettasi, mutta lopulta yritys elää kassavirrasta. Jos raha ei liiku, game over.

No miksi helvetissä sitten ensimmäinen tuote on tärkeä? Noh, Se on tärkeä kahdella tapaa.

Ensinnäkin se on pääsylippusi neuvottelupöytään asiakkaasi kanssa. Et voi tietää asiakkaasi todellisia ongelmia ellet puhu hänelle naamatusten hänen liiketoiminnastaan. Kaikki perustuu alkutasolla luottamukseen. Ensin sinun täytyy pitchata ideasi ja ajatuksesi asiakkaalle. Todennäköisesti kauppaa ei heti synny, mutta takuuvarmasti välillenne syntyy vuorovaikutussuhde. Tämän jälkeen on luonnollista että asioista jotka liittyvät asiakkaasi liiketoimintaan puhutaan vapaasti. (Nykymaailmassa NDA:n, eli salassapitosopimuksen allekirjoittaminen vapauttaa kielenkantoja myös huomattavasti.) Parhaassa tapauksessa tapaamisen jälkeen tiedät mitä tuotteellesi täytyy tehdä että saat sen myytyä asiakkaalle. Huonoimmassakin ymmärrät valitsemaasi markkinaa huomattavasti enemmän kuin ennen tapaamista. Tiedät oliko lähestymistapasi oikea.

Toiseksi se on tärkeä askel sinulle kohti yrittäjämäistä ajattelua. Lähes aina yrittäjyys on ennenkaikkea ajatusten myymistä itselleen. Syyt jotka motivoivat tekemään normaalia palkkatyötä eivät saa sinua tekemään 60 työviikkoa ilman palkkaa! Jos sinä et usko tekemiseesi, ei usko kukaan muukaan. Rakentaessasi ensimmäistä brändiä rakennat myös omaa brändiäsi ja ammattiylpeyttäsi. Kun työskentelet vain itsellesi, huomaat nopeasti siirtyväsi alasi asiantuntijoiden joukkoon. Huomaat tietäväsi mitä sinun tulee tehdä jotta tuotteesi myy.

Tee vain täydellisiä virheitä

Lueskelin taannoin Prentice Hall:n kustantamaa opusta “The new business road map”. Kirjailija John Mullins käy läpi monta arvokasta kohtaa siitä mitä yrittäjän, orastava bisnesajatus mielessään, pitäisi tehdä ennen kuin syöksyy eteenpäin. Selvää on että kaikki ideat eivät syystä tai toisesta ole kannattavia. Kysymykseen “Onko sinun ideasi kannattava?” voi kuitenkin ottaa kantaa jo paljon ennen sen viemistä kovaan maailmaan. Eihän tämäkään takaa onnistumista, mutta jos koet liian tiedon luovan tuskaa, odotahan vain kuinka paljon tuskaa aiheuttaa helppoon virheeseen haksahtaminen. Yrittäjän pitäisi pyrkiä tekemään vain täydellisiä virheitä. Niitä joita ei voi etukäteen suunnitella väistävänsä. Jotta voisit sulkea pois muut virhemahdollisuudet voit aloittaa esimerkiksi näin:

Kysy itseltäsi mitä tiedät asiakkaasi haluavan. Kun luulet tietäväsi, kysy asiakkaalta mitä hän haluaa. Vertaa näitä ja muokkaa ideaasi kohti asiakkaan tarpeita. Tässä vaiheessa on hyvin helppo huomata jos ideasi ei ollutkaan aivan niin asiakaslähtöinen kuin luulit… Sitten tulee hankala osuus. Kun luulet tietäväsi mitä asiakas haluaa, sinun täytyy ottaa selville se mitä et tiedä että asiakkaasi ei tiedä haluavansa. Haastava lause… Puretaanpa hiukan. Sinun tulee selvittää mitä et osannut kysyä, mutta joka lopulta ratkaisee kauppasi. Ota selville se minkä takia asiakas ostaa sinun tuotteesi, juuri sinulta. Eli minkä edun hän kokee hintalappusi arvoiseksi. Ei mikään helppo tehtävä.

Nyt tehtäväsi on unohtaa kaikki mahtavat ominaisuudet joita tuotteellasi tietysti on (ja pitää ollakin). Se mitä nyt haetaan, on jotain mahanpohjassa asustavaa tunnetta siitä mikä tekee asiakkaasi elämästä ja bisneksestä kannattavampaa, helpompaa ja nopeampaa. Jotain mikä hiplaa hänen elämänsä “miksi?”-nappulaa. Jotain minkä nähtyään, niin sanotusti ‘hiha heiluu ja kauppaa tulee’. Hiukan naurattaa käyttää tälläisiä mielikuvalauseita. Huomaa kuinka vaikeaa on kuvata näitä tuntemuksia sanoilla.

Usein tämä ‘kysymys johon et tiennyt että et tiennyt vastausta’ saattaa olla jotain mitä kauppakumppanisi ei itsekään tiedosta. Voi myös olla että sosiaalisen tilanteen asettamien rajojen takia asiasta puhuminen on mahdotonta. John Mullins ehdottaa käyttämään, Grant McCrackenin kehittämää “the long interview” -metodia, jolla haastateltava saadaan puhumaan asioista niiden luonnollisella tasolla (kyllä ne humanistitkin osaa). eli puhumaan avoimesti siitä mikä mättää. Jos alkoi kiinnostaa, ota selvää:

McCracken, G. (1988), The long interview. Sage.

http://www.gifted.uconn.edu/siegle/research/Qualitative/long.htm

Mullins, J. (2003), The new business road test. Prentice Hall. 3rd edition.

Mikä perhanan RD&D?

Useat sanovat sen olevan mahdotonta. Me emme.

Harvardissa vuosikymmenen alussa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu menestyvien yritysten käyttävän prosentuaalisesti huomattavia osuuksia budjeteistaan tutkimukseen ja kehitykseen. Kukapa ei moista strategiaa noudattaisi? Syklisillä aloilla talouden noustessa dippaavan käyrän pohjalta paremman juntan saa varmasti se toimija, jolla on uudet, ihmeelliset ja paremmat tuotteet putkessa heti lähtökuopista lähtien. Leikkauksia vääristä paikoista tehneet karsiutuvat armotta pois. Sama tilanne toistuu vieläkin voimakkaammin korkean teknologian aloilla, joissa teknologinen ylivoima on lähes ainoa tekijä jolla kilpaillaan.

Samoissa tutkimuksissa (*) huomattiin myös ulkoistetun tuotekehityksen hyödyt. Yliopistoyhteistyöllä, ulkoistetuilla tuotekehityslaboratorioilla ja muilla stressinpoistovälineillä saatiin aikaan mielenkiintoisia tuloksia: kun yhtiössä oli 1 (yksi) tutkija 20 (kahtakymmentä) ulkoista tutkijaa kohti, olivat innovaatiomäärät moninkertaiset verrattuna vanhaan tilanteeseen, jossa yhtiö työllisti itse samaiset parikymmentä tutkijaa.

Ulkoistettu ja hyvin rahoitettu tuotekehitys on siis avain onneen? Ei aivan. Nykypäivän tuotekehitysprojektit ovat venyneet tuottamattomiksi budjettisyöpöiksi, joissa tuottavuuden ja kulujen suhde on kääntynyt päälaelleen. Lääketeollisuuden nykyiset kehityssuhdanteet kuvaavat hyvin vallitsevaa trendiä (**). Saman tuloksen aikaansaaminen vaatii yhä enemmän rahaa ja samalla pienet toimijat putoavat pois tuotekehityspelistä, joka on elinehto toimiville markkinoille. Ilman kehitystä ja uuden luomista ei ole tulevaisuuttakaan.

Me uskomme että pitkät ja tuottamattomat projektit eivät ole enää huomisen tapa toimia. Me uskomme että ihmiset, jotka nykypäivänä erikoistuvat eri alojen yhä syvällisempiin erikoisalueisiin, eivät voi enää tuottaa isoissa ja turvonneissa projekteissa sitä mitä heidän taitonsa oikeasti mahdollistavat. Me tarvitsemme jotain nopeampaa, keskittyneempää ja oikeisiin ongelmiin vastauksia antavaa tapaa toimia. Me tarvitsemme RD&D:n.

Mitä kummaa se on ja kuinka siihen pääsee mukaan?

RD&D on ohjelmistoteknistä ketterää kehitystä vastaava toiminta tuotuna tuotekehitykseen. Tiedämme, että tuotannollinen ja strateginen ketteryys saattavat joillekin kuulostaa iljettävältä bullshit-bingolta, mutta me emme puhu nyt korusanoista, vaan oikeasta aikaansaamisesta. Tulokset tuotetaan nopeasti, hallitusti, tarkoilla aikatauluilla ja samalla sovelletaan käytäntöön ennalta tarkasti määriteltyyn sovelluskohteeseen. Meidän väitteemme on, että oikeilla ihmisillä ja oikeilla työtavoilla on mahdollista tunnistaa, ratkaista ja soveltaa teknologiaa käytäntöön alle sadassa (100) päivässä! Verrattuna normaaliin 24 kuukauden projektisykliin tämä kuulostaa melko uskomattomalta, eikö? Me teemme sen mahdolliseksi teille.

Olemme jakaneet RD&D-prosessin kolmeen osaan:

1) Gateway-document (10 päivää)

  • Haastattelut ja liiketoimintatutustumiset, jonka pohjalta tuotamme kuvauksen odotetuista parannuksista liiketeoimintaanne. Vaiheen hinta 6420e (alv 0%).

2) Foundation prototype (40 päivää)

  • Sovelluksen käyttäjä saa käteensä ensimmäisen prototyypin / demomahdollisuuden lopullisesta sovelluksesta. Vaiheen hinta määräytyy hyötyperusteisesti, kuten kaiken muunkin pitäisi tässä maailmassa.

3) Enhanced business (90 päivää)

  • Sovellus on valmis käytettäväksi. Käyttökohteesta riippuen koeajot saattavat olla vielä tarpeen, mutta lopulliset hyödyt ja mahdollisuudet ovat 100% selvillä ja todettu.Vaiheen hinta määräytyy edelleen hyötyperusteisesti.

KraftCer-takuu

Luotamme omaan osaamiseemme ja verkostoomme niin paljon, että voimme taata onnistuvamme kaikessa siinä mihin todella keskitymme. Siksi voimmekin luvata vain parasta: Jokainen kolmesta vaiheesta laskutetaan kokonaisuudesssan ainoastaan, jos haluat jatkaa seuraavaan. Siksi ollemmekin hinnoitelleet ainoastaan ensimmäisen vaiheen, koska ratkaistavan ongelman potentiaali on se joka määrä hyödyn. Me ratkaisemme asiakkaan ongelmia ja poistamme asiakkaan tuskaa ja otamme myös palkkiomme siitä hyödystä mitä tuotamme, emme typeristä sopimusehdoista ja piilokuluista ilman tarkoitusta.

Mistä tämän saa??

Yhteydenotot voi osoittaa suoraan KraftCer Oy:n henkilöstöstä Saulille (se jolla ei ole tukkaa) tai Erkalle (se jolla tukkaa on hieman enemmänkin), me autamme erittäin mielellämme kaikkia ratkaisevaa kilpailuetua tavoittelevia tahoja saavuttamaan menestystekijöitä ja tuloksia niin lyhyessä ajassa että heikompaa hirvittää.

http://hbr.org/2011/06/how-pg-tripled-its-innovation-success-rate/ar/1 

**  http://www.frost.com/prod/servlet/market-insight-top.pag?docid=128394740

Longlist lyhyesti

Mitä tehdä kun ideasi kaupallistaminen vaatii hightech b2b kauppaa? Tee long list ja sorvaa se short listiksi.

Hieno innovaatio kädessään on helppo kuvitella kaikkia mahdollisia käyttökohteita. Voi nähdä itsensä parantamassa maailmaa ja kuvitella kuinka tyhmiä ihmiset ovat kun eivät jo käytä näin hienoja juttuja. Selvä, ajattelen, olen siis insinööri. insinöörejä eivät ole vain ihmiset jotka lukevat itsensä insinööreiksi. se enemmänkin kuvaa ihmistyyppiä joka innostuu uusista asioista ja visioi ne todellisiksi esineiksi ja asioiksi. Jotta asian kykenee viemään läpi ja luomaan jotain uutta, uusvastarinta täytyy voittaa tavalla tai toisella. Usein vähättelemällä muiden mielipiteitä ja valtavalla määrällä periksiantamatonta itsepäisyyttä. Tämä on hyväksi uutta luodessa, mutta kaupan lähtökohtana huonoin mahdollinen lähestymistapa. Oppikirjoissa tämä ovelasti naamioitu hienon termin taakse: tuotekeskeinen lähestymistapa.

Kuitenkin jostain on lähdettävä liikkeelle. Long list käytännössä tarkoittaa että rajataan joku markkina ja kaikki mahdolliset kohteet joihin tuote tai idea on sovellettavissa laitetaan long listiin. Tämä on hyvin tuotekeskeinen lähestyminen asiaan, mutta tehokas tässä vaiheessa. Välittömästi tulee selväksi että jotkin lähestymistavat on poissuljettava, ja nyt korostus sanoille ‘tässä vaiheessa’. Totuus on se että bisneksesi elää kassavirrasta. Lähestymistapojen realistisuus riippuu siitä paljonko rahaa on käytettävissäsi. Mietittävä on tarkkaan kuinka kauan voitte selvitä ennen ensimmäistä kauppaa.

Short list koostetaan kourallisesta hyviä bisnesmahdollisuuksia perustelujen kera. Mikä on tuotteiden elinkaari kohteessa? Paljonko tuotekehitykseen panostetaan, josta voidaan päätellä tarve uusille ratkaisuille tai ylipäätään ongelmille. Kuinka paljon ideaa täytyy muokata jotta saadaan aikaan tarjoama asiakkaalle? Tärkeimpänä, mikä on asiakkaan ongelma jota nykyinen ratkaisu ei kykene korjaamaan. Tässä vaiheessa on jalkauduttava ja mentävä asiakkaan luo. Käytä hyväksi nykyistä statustasi. Opiskelijan tai ulkopuolisen on helpompi lähestyä, joskin toisaalta vaikeampi saada asian kannalta tärkeiden ihmisten aikaa käyttöönsä. Käytä verkostojasi. Jos et itse tiedä, joku muu tietää. Yliopistosi on jättimäinen verkosto. Käytä sitä.

Ajatuksia RD&D:stä

On mielestäni perusteltua sanoa että yliopisto ympäristönä ei tue yrittäjämäistä työskentelyä. Kokemukseni tutkimusprojetien suunnittelusta ja toteuttamisesta tukee tätä.

Asiaan pitää tulla muutos.

Tutkimusprojektit ovat liian hyviä aloitteita uusille toteuttamiskelpoisille ideoille. Ennakkoluuloton tutkija kahlaa projektia tehdessään kaiken olennaisen datan joka aiheesta on tuotettu. Review-artikkelit tuovat jo saavutetut tutkimustulokset tiivistettynä käyttöösi ja uudemmat artikkelit sitä aivan kuranteinta tietoa vahvistettuna näkemyksellä! Lue se introduction tarkasti! Juuri se kohta artikkelista on yrittäjäluontoiselle tutkijalle tärkein.

Mitkä ovat sovelluskohteet? Mitkä ovat konseptin edut näillä toimialueilla? Mikä on rahallinen mitattava moottori artikkelin tutkimusprojektissa? Muista että kirjoittaja on joutunut myymään idean jo rahoittajille ja he ovat ostaneet sen, todisteena artikkeli. Käytä järkeäsi.

Mutta tämä on vasta alku, seuraavaksi sinun täytyy myydä ajatus laitoksesi professorille, pomollesi. Jos olet aloitteleva tutkija tämä on ensimmäinen myyntipuheesi, joten valmistaudu tarkkaan. Kerro selkeästi tutkimuksen edut, mutta älä takerru loistaviin tuloksiin tai niiden helppoon soveltamiseen, sillä proffaasi tämä ei kiinnosta.

Mitä hän sitten haluaa? Sinulta selkeän suunnitelman siitä mitä rahallinen panostus tuottaa. Diplomityön? Yhteistyöartikkelin tunnetun yliopiston kanssa? Tärkeän avauksen tiettyyn kuumaan tutkimuskenttään? Puhu hänen kanssaan ja ennenkaikkea KUUNTELE. Jos pelkkä jutustelu ei anna selkeitä vastauksia, kysy: Mitä vaatisi että tälläinen hanke saataisiin käyntiin? Käytä pelisilmää aloitteen ajankohtaa miettiessä. Rahoitus on kiven alla tiettyihin aikoihin vuodesta. Pommita häntä mielenkiintoisella tiedolla. Tee käytännän työ hänen puolestaan. Jos tuotteesi on todella uusinta teknologiaa voit unohtaa tutkimuksesta liiketoimintaan tähtäävän rahoituksen. Nenäsi alla ovat kaikki tarvitsemasi laitteet, verkostot ja tieto. Tartu siihen lujasti.

Muista että kaikki lähtee kirjallisuusselvityksestä. Review ja uudet artikkelit. Tätä työtä et voi välttää jos haluat muuttaa jonkun muun idean SINUN bisnekseksesi. Tee taustatyö hyvin ja olet guru.