Walter Isaacson: Steve Jobs – todellisuutta vääristävä bisnes

Kun kirjan sivujen täyteaineena ovat teot, joita yksi yritysmaailman suurimmista ikoneista on elämänsä aikana moderniin maailmaan tuottanut, ei voi odottaa takakannen kopautuksen jälkeen lukijalle jäävän tyhjä olo. Walter Isaacsonin kirjoittama elämäkerta (ainakin luettuna alkuperäiskielellä) on mielenkiintoinen kuvaelma siitä, kuinka ristiriitainen LSD-huuruinen hippi ja rajattoman tunneälykäs perfektionisti sai aikaan täydellisen vallankumouksen tietotekniikka-alalla.

Mitä Steve voi tarinallaan ja asenteellaan meille nuorille, epävarmoille ja ehkä jopa pelokkaille yrittäjille opettaa niin hyvässä kuin pahassakin?

Kirjassa mainitaan 1980-luvun alussa Macintosh – projektin työntekijöiden määrittäneen Jobsin karismalle nimikkeen “todellisuutta vääristävä kenttä”, jonka sisällä hän pystyi taivuttamaan ihmiset omaan tahtoonsa ja muuttamaan totaaliset valheet todellisuudeksi ja totuudet valheiksi. Jossain tilanteissa tästä lähes yliluonnollisesta karismasta oli hyötyä (tuotekehitysinsinöörit rikkoivat omia rajojaan vasemmalla ja oikealla), toisinaan suunnatonta haittaa (Jobs ei viimeisinä vuosinaan suostunut muuttamaan elintapojaan niin, että se olisi ollut eduksi syöpähoidossa).

Riistiriitaisuutta Jobsin persoonassa lisäsi myös se, että hän reagoi kaikkeen äärettömän polaarisesti: kaikki oli joko täydellisen loistavaa tai aivan täyttä paskaa. Käytös oli aivan samaa, oli kyseessä sitten käyttöliittymäsuunnittelun yksityiskohta tai ravintola-annos, eikä kukaan säästynyt vuolaalta sättimiseltä jos jokin ei ollut täydellistä.

Jobs halusi yhdistää houkuttelevan minimalistisen muotoilun, äärimmäisyyksiin viedyn yksinkertaisuuden käytettävyydessä ja täydellisen hallinnan kaikessa mitä Apple tuotti. Hän osasi sanoa erittäin tehokkaasti “ei” niille tuhannelle asialle jotka olivat näiden visioiden tiellä ja pystyi yli-ihmismäisesti fokusoitumaan siihen mikä oli oikeasti olennaista. Jobsia ei myöskään kiinnostanut liiketoiminnassa raha, vaan täydelliset tuotteet. Hän ei uskonut markkinatutkimuksiin, vaan halusi aina luoda ihmisille sen mitä he eivät vielä tienneet haluavansa. Tässä mielessä Steve Jobs voidaankin nähdä aikamme Henry Fordina.

Mutta kirja ei ole vain historiallinen biografia. Siinä on paljon opittavaa ja pohdiskeltavaa itse kullekin. Tässä muutamia mieleeni iskostuneita ajatuksia:

- Kuinka tuote/palvelu-orientoitunut sinä olet liiketoiminnassasi? On jo tuhannesti todistettu, ettei katteen optimointi kanna pitkälle. Asiakkailta on vietävä jalat alta aina vain uudelleen ja uudelleen sillä, kuinka järjettömän huippu tarjoamasi tuote/palvelu on. “Jätä maailmankaikkeuteen jälki.”

- Missä kunnossa oma fokuksesi on? Miten terävänä näet sen mitä haluat saada aikaan? Jos kuva ei ole selkeä, selkeytä se. Kun kuva on selkeä, sano kaikelle siitä poikkeavalle tiukka “ei!” ja keskity absoluuttisesti olennaiseen. Järisyttävää jälkeä on muuten hyvin hankala saada aikaan.

- Apple ei kysy markkinatutkimuksilla mitä asiakkaat haluavat. Apple rikkoo rajoja ja on kapinallinen (ainakin on joskus ollut). Olisiko siihen omaan asenteesen ja imagoon tehtävissä jotain vähemmän kastroitua ja neutraalia?

- Jobs uskoi täydelliseen asiakaskontrolliin. Hän halusi määrittää 100% siitä kokemuksesta mitä asiakas sai ostaessaan Applen tuotteen, myymälätiloista jälkimarkkinoihin. Voisitko sinä tehdä vielä jotain asiakaskokemuksen ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi?

- Jobs ei myöskään uskonut nykyiseen startup-ajatteluun, jossa firma rakennetaan exit-strategian ympärille. Hän halusi muuttaa maailmaa, olla edelläkävijä ja tehdä jotain pysyvää. Teknologian paketoiminen muutaman vuoden aikana pariin lisenssisopimukseen ja koko roskan myyminen jokusella miljoonalla on täydellinen vastakohta. Yrittäjän pikaruokaa, lottokuponki ja ässäarpa. Onko mahdollista, että lähtökohtasi on liian itsekeskeinen “minä rikastun” sen sijaan, että se voisi olla “ihmiskunta ja asiakkaani hyötyvät”?

Joka tapauksessa Jobs oli visionääri, joka ei tuntenut pelkoa olla erilainen tai armoa epäonnistujia kohtaan. Kirjassa hänet kruunataan “moderniksi neroksi, joka saa paikkansa Edisonin, Fordin ja Carnegien rinnalla”. Vastaan en voi väittää, koska hän kuitenkin haukkui sairaalassa tajuttomuuden rajamailla puhtaan luonteensa voimalla sormeen laitetun oksimetrin rumaksi ja halusi kuusi vaihtoehtoa, joista valita vähiten hirveän.

Asenne ratkaisee. Aivan kaiken.

“Remembering that I’ll be dead soon is the most important tool I’ve ever encountered to help me make the big choices in life. Because almost everything — all external expectations, all pride, all fear of embarrassment or failure — these things just fall away in the face of death, leaving only what is truly important. Remembering that you are going to die is the best way I know to avoid the trap of thinking you have something to lose. You are already naked. There is no reason not to follow your heart.”

- Paras ja ylilainatuin lausauhdun Jobsin Stanford – puheesta

This entry was posted in Kirjallisuus. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>